La Société de l´information du XXIe

Tietokone vapauttaa aivot ajattelemaan

Ranskalaisfilosofi Michel Serres uskoo tietokoneiden mullistavan kulttuuria perusteellisesti.
Ranskalainen filosofi Michel Serres, 70, ei lapsena käsittänyt marttyyritarinaa, jota kerrottiin Pariisin suojeluspyhimyksestä, pyhästä Dionysiuksesta. Pariisin ensimmäisen piispan kerrottiin nostaneen oman irti sivalletun päänsä maasta ja kantaneen sen ylös Montmartren kukkulalle. "Miten hän pystyi nostamaan päänsä, kun kerran silmät olivat irronneessa päässä?", Serres kertoi miettineensä. Hän puhui viime viikolla Finlandia-talossa suomalais-ranskalaisessa tietoyhteiskuntaseminaarissa.

Ranskan nimekkäimpiin nykyfilosofeihin kuuluva Serres vertaa tietokoneensa ääreen istuvaa ihmistä päättömään pyhimykseen. Oikea päämme jököttää edessämme: nerokkaasti valmistettu kone, tietoa tulvillaan. Harteillamme onkin vain eräänlainen tyhjä haamupää. Aivan kuin kahvikuppi on korvannut kouran juomisen apuna, on tietokone ryhtynyt hoitamaan muistimme virkaa. Vastaavasti oma päämme on tyhjentynyt. Ennen muisti oli subjektiivinen ominaisuus, nyt siitä on tullut yhteistä ja objektiivista, Serres kuvaa. Näin on ollut jo kirjastoissa, mutta maailmanlaajuinen tietoverkko on nyt ihmiskunnan yhteinen muisti. Häviääkö vai voittaako ihminen tämän muutoksen kourissa? Kaikki muutos on aina menettämistä, Serres muistuttaa.

Kun ihminen siirtyi kahdelle jalalle, eturaajat menettivät kykyään liikuttaa eteenpäin ja kannatella ruumiin painoa. Hyöty oli kuitenkin aivan toista luokkaa, kun kädet vapautuivat vanhoista velvollisuuksistaan. Samaan tapaan aivot on nyt vapautettu muistamisen taakasta. "Nykyiset lapset muistuttavat höperöitä vanhuksia, he eivät muista edes eilisiltana näkemäänsä televisio-ohjelmaa. Minkä valtavan tietämyksen tämä muistinmenetys panee liikkeelle?", Serres kysyy. Tutkijat ja muut tiedon jalostajat on vapautettu sitaattien ja alaviitteiden murskaavasta taakasta. Olemme ikään kuin karsittuja, riisuttuja. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää ryhtyä käyttämään älyämme. "Meidät on tuomittu älykkyyteen", hän kärjistää.

Serres odottaa renessanssin kaltaista tieteen ja kulttuurin uutta aaltoa. Juuri muistista tyhjentynyt pää kykenee keksimään uutta. Eri aistien merkitystä tutkineen Serresin mukaan ruumiimme menettää koko ajan. Kättä korvaa kuppi tai vasara, silmää suurennuslasi tai kaukoputki. Tämä on ominaista ihmisen lajikehitykselle, ja uudet teknologiat avaavat siinä uuden vaiheen. Tietotekniikka mullistaa parhaillaan elämää yhtä suuresti kuin aikanaan kirjoitustaidon ja kirjapainon keksiminen.

Meidän päiviimme asti eläneet politiikan, uskonnon, talouden ja tieteen vakiintuneet järjestelmät ovat kirjoitustaidon hedelmää. Niin Mooseksen kymmenen käskyä kuin Hammurabin lait kirjoitettiin muistiin. Antiikin tieteen kukoistus perustui kirjoitustaitoon. Esihistoria vaihtui historiaksi. Kirjapainotaito oli toinen suuri murros. Luther julisti, että Raamattu kädessään jokainen ihminen voi olla paavi. "Vapaa yksilö, joka voi ottaa kohtalon omiin käsiinsä, syntyi samaan aikaan kuin kirjapainotaito", Serres selitti haastattelussa. Poliittinen demokratia ja yksityisoikeus saivat siivet. Myös talous vilkastui. Kun tietoa saatiin kerätyksi kirjastoihin, tutkijat vapautuivat asiakirjojen kopioinnista. Kirjat kevensivät muistamisen taakkaa, joten henkisiä voimia vapautui fysikaalisiin ja mekaanisiin kokeisiin, jotka ovat modernin luonnontieteen perusta.

Elämme yhä tämän aikakauden loppuvaiheita. Sille on ollut ominaista varastoiminen ja keskittäminen. Varastojen kasaamisen Serres näkee yhtenä ihmislajin olennaisena piirteenä. Se heijastuu myös ihmisen ajatteluun. Kaupungeissa kohtaavat ihmiset ja eri ammatit; pankeissa, kirjastoissa ja museoissa on koottuna omaisuutta ja teoksia; yliopistokampuksella on tutkimistiloja, asuntoloita ja opiskelijoita luentosaleja. Vastaavalla tavalla ajatukset ja tiedot kasaantuvat ihmismieliin, kirjastoihin ja koko maailmaan. Vasta varastointi tekee mahdolliseksi vaihdon. "Laji varastoi, yksilö ajattelee - prosessi on samaa."

Nyt tietokoneet ovat tekemässä lopun tästä ihmislajin kehityspiirteestä, Serres tulkitsee. Vaikka kuinka hikoilisimme kasaan merkkejä, kirjoja tai opiskelijoita, tietokone on jo ehättänyt tehdä saman. Kannettavien tietokoneiden ja matkapuhelimeen saatavien nettipalvelujen kehitys on jo ajanut ohi nykyajan muotisanasta verkko. "Verkko koostuu pisteistä ja niiden välisistä yhteyksistä. Sana oli osuva sana, kun vielä käytimme paikallaan pysyviä tietokoneita, joita optiset kuidut tai sähköyhteydet yhdistivät," hän selittää. "Juuri nyt, kun koko ajan puhutaan verkoista, ne ovatkin katoamassa."

Syntyy uudenlainen tila, joka kiehtoo Serresiä. "Siinä ei ole välimatkoja eikä kiintopisteitä. Pisteitä ei ole enää, on vain yhteyksiä."

KAARINA JÄRVENTAUS / Helsingin Sanomat
http://www.helsinginsanomat.fi/ TIEDE / ARKISTO LAUANTAINA 3.2.2001