Erkki Tiainen: Mitä lääkärin tulee tietää oikeuslääkinnästä

Lääkäriseura Coccyx ry:n vuosikokousesitelmä E-S lääninhallituksessa Ruskeasuolla 18.8.2007

”Oikeuslääkintä” - kuolintodistusten tarkastaminen, kuolemansyyn selvittämisen ohjaus ja valvonta ja oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten toimittaminen on toimivaltaisen viranomaisten, lääninhallituksen tuottamaa yhteiskunnan tarvitsemaa oikeuslääketieteen palvelua. 1970 –luvun alussa rakennettiin Ruskeasuon toimitilat lääninhallituksen oikeuslääkäriaseman ja yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen yhteiskäyttöön. Toiminta on lääninhallituksen hallinnoimaa, että se olisi riippumatonta sairaanhoitolaitoksesta ja muista viranomaisista.

Poliisin vastuulla on oikeuslääketieteeellinen kuolemansyyn selvittäminen lain kuolemansyyn selvittäminen 7§.n määräämissä kuolemantapauksissa. Poliisin  määräämät oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset toimittaa lääninhallituksen palveluksessa oleva oikeuslääkäri, lääninoi-keuslääkäri. Avauksesta laaditaan pöytäkirja ja annnetaan lausunto kuolemansyystä ja -luokasta sekä kuolintodistus, välittömästi avauksen jälkeen annetaan hautauslupa ja tehdään ilmoitus kuolemasta väestötietojärjestelmään, maistraattiin. Ilmoituksen jälkeen henkilö on virallisesti kuollut.

Kansanterveyslain mukaisesti terveyskeskusten vastuulla on kliinisten oikeuslääketieteellisten tutkimusten, kuten liikennejuopumusten ja raiskaustapausten tutkimiset.

Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/73) ja asetus kuolemansyyn selvittämisestä (948/73) sekä sosiaali- ja terveysministeriön opas terveydenhuollon henkilöstölle (2004:5) ja asetus kuoleman toteamisesta (27/2005) ovat kaikkia lääkäreitä ja muuta terveydenhuollon henkilöstöä koskeva säädöspohja.

Kuolemasta on ilmoitettava lääkärille tai poliisille, jonka tehtävä on ensin tutkia vainaja ja todeta kuolema. Lääkäri toteaa kuoleman ja tietyissä oloissa poliisi. Muilla ei ole tätä valtuutta (ei sairaankuljettajilla tai palomiehillä). Kuolemansyyn selvittäminen on poliisitutkintaa.

Mikä peruskuolemansyy on? WHO:n määritelmän mukaan "peruskuolemansyy on se sairaus, vika tai vamma, joka on pannut alulle kuolemaan johtaneen sairaustilojen sarjan ja/tai ne tapaturmaan tai väkivaltaan liittyneet olosuhteet, joista kuolemaan johtanut vamma aiheutui".

Olosuhteilla on olennainen merkitys: tapahtumapaikka, sairaudet jne. Esim. ”liikenneturma” ei riitä Suomessa, vakuutusyhtiö, tutkijalautakunta, yleisö haluavat tietää mikä vamma tappoi ja onko lisätekijöitä esim. alkoholi. TV –sarjojen käsikirjoitusten todellisuus on erilainen kuin suomalainen kuolemansyyn selvittämistodellisuus. Epäiltäessä henkirikoksen aiheuttaneen kuoleman poliisi vastuulla on kuolemansyyn tutkinta ja oikeus päättää onko kyseessä rikos tai ei.

Kuolemista noin 76% tutkitaan lääketieteellisenä kuolemansyynselvityksenä vainajan sairaustietojen perusteella ja lääketieteellinen ruumiinavaus tehdään täydentävänä tutkimuksena omaisten suostumuksella. Jos omaiset kieltävät ruumiinavauksen, ei sitä voi tehdä. Potilasta hoitanut lääkäri antaa kuolintodistuksen sairaustietojen perusteella. Jollei vainajalla ole omaisia, voi viranomainen, lääninhallitus, perustellusta syystä antaa luvan tehdä lääketieteellinen ruumiinavaus.

Oikeuslääketieteellisen toiminnan kustannuksista vastaa valtio. Vuosittainen menoerä on 7,2 M€, jolla saadaan 11000 avausta eli 700 €/kpl. Toimintaan on osoitettu arviomääräraha valtion talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa.

Toisin kuin julkisuudessa esitetään, alkoholi ei ole suurin tappaja edelleenkään, sydän- ja verisuonisairaudet ja syöpä ovat yleisimmät. Vanhuus, Marasmus senilis, ei ole kuolinsyynä vaikka ikää myöten esim. sydän täysin hapertuu. Oikeuslääketieteellisen avauksen myötä kuolinsyy muuttuu noin 12 % tapauksista.

Esityksen lopulla käsiteltiin omituisia kuolinsyitä, ja sitten siirryttiin tutustumaan Euroopan moderneimpiin avaussaleihin hyvin mielenkiintoisena kokemuksena mukanaolijoille.

Maamme –kirjassa on jokaisella suomalaisella yksi rivi syntymätiedosta alkaen. Meillä itse kullakin viimeinen sarake on vielä onneksi tyhjä.

Muistiin merkitsi Martti Hyvönen